Harmittaapas todella kun olin aamulla niin väsy etten jaksanut herätä viemään koiraa lenkille. Heräsin vasta 9 ja eihän siinä ehtinyt enää kun laittaa ittensä valmiiks töihin lähtöön. Tiedoksi vaan kaikille jotka nyt pitää mua eläinrääkkääjänä, että me asutaan maalla ja koira pääsee kyllä halutessaan aina pihalle touhuamaan. :) Tajuan myös sen, että omatoiminen liikunta ei pelkästään riitä koiralle.
Mutta itse asiaan.. jäi kyllä huono omatunto, mut aina ei vaan jaksa kaikkea. Nytkin on tullu tehtyä töitä sen verran ja kolme kertaa viikossa käyn liikuttamassa vuokraheppaa, että aikaa ei vaan hirveästi jää. Koiran laatuaika pitää nipistää omasta rentoutumisesta. Ihanne kyllä olisi, että ehtisin aina kerran päivässä käydä hauvan kanssa lenkillä 1-2 h. Vaatii kyllä aikamoista organisointia.
Töissä oli ihan normaali tylsähkö päivä, kun en tajunnut ottaa mitään kirjaa mukaan. Onneksi iltapäivälle oli vähän enemmän toimintaa, niin aika kulki jollain lailla. Toimintaa oli kyllä, kun lähdin töistä ja hakemaan puoliskoani pikkujoulujen jälkimainingeista Kalliosta.. Olen siis vasta-alkaja Helsingissä suhaamisessa. Perillä mua odotti yks raasu huuli turvonneena ja ilman lompakkoa, joka oli päässy yöllä hukkumaan.
Niin hellyyttävä näky, että en voinut kun nauraa. "Päätin", että ilman "hallitusta" toi nallekarhu ei enää liikenteeseen lähde.. Noin siinä käy, kun ei oo kukaan huolta pitämässä.
Oli kyllä ikävä, kun viimeksi perjantai aamuna pikasesti nähtiin.. Tuolla se nyt onneksi pahnoissa tuhisee ja taidanpa tästä itekin mennä.. Öitä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti